Punontaakin kokeilin. Mukavaa se on silloin, kun välineet ja materiaali ovat oikeat.
Vasen on tehty Sheila Smithin kirjan ohjeen mukaan. Loimena oli tavallista rautalankaa ja kuteena normaalia paperinarua. Pohjana reijitetty pahvi. Hermo meni. Ajattelin, että en tee ikinä mitään enää miniatyyri-punontana. Sormet raapaleilla ja aikaa meni tuhottomasti.
Sitten luin jostain blogista, että Tiimarin paperipäälysteinen rautalanka on parasta punontaan. Kokeilin uhmallakin hermojani, mutta hommahan sujui kuin rasvattu. Nukkekotikerholaiset olivat tehneet kerhossa leipäkoreja ja mattopiiskoja. Leipäkorin ohjeen löysin jostain blogista (en enää saata muistaa, että mistä, mutta ohje oli tosi hyvä. Jos satut tietämään blogin niin ole hyvä ja lisää se kommentteihin, Kiitos!) ja mielestäni onnistui ensi-tekeleeksi oikein hyvin.
Keskimmäinen on sitten omasta päästäni ja siihen se rautalanka sitten loppuikin. Ei ole tullut käydyksi Tiimarissa, jotta voisin tehdä lisää. Pärjäähän jo näilläkin, kun ei ole edes taloa mihin ne laittaisin.
Lisäys 26.7.2008!
Löysin sen blogin, missä punontaohje oli. Nukkemaailmani blogissa on paljon muitakin kivoja juttuja.
Kommentit