Ostin Lahden minimarkkinoilta kesällä tummaa puuta nipun. Se on mielestäni erityisen kaunista ja olen jo suunnitellut siitä vaikka mitä. Vaahterakujan talon kahvilaan tarvitaan myyntitiski ja tälläinen siitä sitten tuli.


2127065.jpg


Tässä se on kuvattuna kahvilan ovesta. Kahvilassa ei ole muita ikkunoita kuin oven vieressä molemmilla puolilla julkisivun puolella. Toisaalta hyvä ja toisaalta huono. Kahvila on helppo sisustaa kun ei ole aukkoja, jotka pitäisi ottaa huomioon. Huonompi juttu taas on se, että valoa ei oikein tahdo riittää millään.



- Aulis! Tule katsomaan kuinka hyvin se sinun tekemäsi vitriini sopii tänne kahvilaan. Muistatkos sen kesäisen reissun Lahden markkinoille? Ostettiin silloin Luksianan Riikalta niitä ihania leivonnaisia.

-Se suklaakakku oli herkullista. Ei kai sellaista voi unohtaa? vastaa Aulis ja muistelee samalla kesäisiä leivoksia, pikkuleipiä ja mukavaa reissua vaimon kanssa.

-Joulumarkkinoillakin oli Luksianan maankuulua kakkua, se on tuo keskimmäisellä hyllyllä oleva keskimmäinen kakku. Juhlapäivän kunniaksi nyt juodaan kahvit ja syödään kakkua. Ehtiihän sitä tapetoida myöhemminkin.
Eevastiina kaataa kahvit ja raivaa tilaa remontin keskelle Auliksen tapetointipöydälle herkkuhetkeä varten.




2127125.jpg


Myyntivitriini on öljytty ulkopuolelta. Hyllyinä on pleksimuovia ja hyllyn täytteet on lähes tulkoon kaikki Riikalta. Osa joulukalenterista ja osa aiemmin ostettuja.



2127157.jpg


Voi voi tätä kuvan väriä ja laatua! Mikään tapeteista ei ihan oikeasti näytä tältä kuin tässä kuvassa. Tapetointi on hyvässä vaiheessa, enää puuttuu väliseinät ja vasemmanpuoleinen pääty ullakolla. Keittiön lattiaa olen juuri tekemässä bambuverhosta.



Osaa se Eevastiina valita yleensä tapetit hyvin ja just jetsulleen, mutta tuosta WC:n punaisesta seinästä en kyllä pidä yhtään, ajatteli Aulis itsekseen. Se näyttää niin kovin VÄRIKKÄÄLTÄ.

-Mitäs pidät Aulis tapeteista? kysyy Eevastiina.

Aulis punastuu hiusjuuriaan myöden. Ihan kuin vaimo osaisi lukea ajatuksia.

-Oikein ovat hyvät, vastaa Aulis.

-Taitaa tuo punainen olla sinulle liian punaista, hymyilee Eevastiina. Se on aivan tarkoituksella. Meidän kahvilan vessasta tuleekin sellainen, että se muistetaan! Katsos Aulis, naiset ovat kummallisia olentoja. (Sen Aulis jo tiesikin, mutta pysyi viisaasti hiljaa)
Naiset arvostaa kahvilaa tai ravintolaa sen vessan mukaan. Siellä pitää tuoksua hyvältä, sen pitää olla siisti ja jos siellä on luksusta, niin se tuo lisäpisteitä. Meidän kahvilaan tulee vessa, joka muistetaan. Punaista on vain yksi seinä, muut ovat vaaleita. Punaista, valkoista ja ripaus kultaa, siinä on resepti, joka takaa naisten onnellisuuden nenää puuteroidessa!

-Minä vaan mietin... sanoo Aulis.

-No mitä? kysyy Eevastiina

-Sinulla on kaikki suunnitelmat valmiina kahvilaan ja vessaan ja juhlasaliin, ja, ja... kun minä en oikein tiedä.

-Mitä et Aulis tiedä?

-Sinä olet leipomossa ja kahvilassa ja asiakkaiden kanssa, niin mitäs minä sitten teen?

-Vihreä huone on sinun käyttöösi kokonaan. Laita vaikka siihen pieni puoti.

-Pieni puoti? Ajatus oli Aulikselle aivan uusi. Pieni puoti? Oma pieni puoti? Ajatus kuullosti oikein mukavalta. Auliksen pieni puoti. Tätä pitääkin tuumata tarkemmin!